Document O11nwogXVQqwjBYMeGaOO289e

DUODECIM 1965: 82: 64-68 PLAINTIFF'S EXHIBIT ASBESTOOSI AMMATTITAUTINA SUOMESSA Leo Noro ja Kaj Ahlman Asbestin, kuitumaisen mineraalipolyn, aiheuttama keuhkosairaus asbestoosi on ollut tunnettu jo vuodesta 1899 lahtien. Mielenkiinto tata tautia kohtaan on 1930luvulta alkaen suuresti lisaantynyt, mika johtuu asbestin kayton valtavasta lisaantymisesta teollisuuden eri aloilla. Kanada on tahan asti ollut suurin asbestin tuottajamaa, n. 1.25 milj. tonnia vuodessa, mutta Neuvostoliiton arvellaan jo ylittaneen nama tuotantoluvut. Etela-Airikassa asbestia louhitaan n. 200 000, Rhodesiassa n. 150 000 ja Yhdysvalloissa seka Italiassa kummassakin n. 60 000 tonnia. Lisaksi sita saadaan mm. Ranskasta, Japanista, Australiasta, Intiasta ja Saksasta. Suomi on Pohjoismaiden ainoa asbestintuottaja. Asbestia louhitaan meilla nykyisin n. 15 000 tonnia vuodessa. Asbestilaatuja on yli 30, mutta vain muutamilla niista on laajaa teollista kayttoa. Parhaimmat pitkakuituiset kehrattavat laadut ovat peraisin Kanadasta ja Etela-Afrikasta. Suomessa esiintyva asbesti on ns. antofyliittilaatua. jolle on tunnusomaista perin lyhyet kuidut. Asbestia kaytetaan suurta kuumuutta kestavana eristysaineena mm. tulenkestavissa kankaissa ja muissa materiaaleissa, rakennusalalla eristyksissa seka katto- ja seinalevyina, moottoriajoneuvojen kytkimissa ja jarruhihnoissa, sahkokojeissa ja -lammityslaitteissa, laivojen laipioissa tuleneristykseen, kattohuopateollisuudessa, putkien erityksissa jne. Eraiden arvioiden mukaan on koko maailmassa tyossaan alttiina asbestipolylle yksinomaan varsinaisessa asbestiteollisuudessa noin 50 000 tyontekijaa. Meilla Suomessa tyoskentelee asbestiteollisuudessa n. 750 henkiloa ja taman lisaksi eristystoissa n. 300 --400, joten altistuneiden maara on Suo messa vahintaan 1000 henkiloa. Ensimmaiset suomalaiset tutkimukset asbestoosista ovat vuodelta 1945 (Noro) ja 1946 (Wegelius). Edellinen oli pato- i ASARCO ELP 0002992 Asbestoosi ammattitautina Suomessa 65 logisanatominen ja jalkimmainen rontgenologinen tutkimus. Wegelius tutki rontgenologisesti 476 asbestityontekijaa, joista 126:11a havaittiin asbestoosiin viittaavia keuhkomuutoksia. Naista 34 tyoskenteli louhoksella ja 92 jalostustehtaassa. Viime vuosina on esitetty olettamuksia, etta eraat keuhkopussin kalkkiutumamuodot olisivat syy-yhteydessa asbestin kanssa. Naissa ei yleensa esiinny asbestoosille tunnusomaisia sidekudosinfiltraatioita itse keuhkokudoksessa. Yleisrontgen Oy:n suorittamissa tuberkuloositorjuntaan liittyvissa kuvauksissa oli jo 1950-luvulla havaittu epatavallisen runsaasti keuhkopussin kalkkiutumia asbestilouhoksen ymparilla asuvassa vaestossa. Kun Kiviluoto vuonna 1960 julkaisi vaitdskirjansa .Pleural Calcification as a Roentgenologic Sign of Non-Occupational Ende mic Anthophyllite Asbestosis*. han ilmoitti loydetyn n. 800 keuhkopussikalkkiutumistapausta louhosten ymparilla asuvasta vaestosta. H3n oli tutkinut lahemmin 126. jotka loytyivat Pohjois-Karjalan keskussairaalan 39 000 keuhkokuvasta. Hanen lopputoteamuksenaan oli. etta kysymyksessa oli hvvanlaatuinen tauti. joka ei aiheuttanut erityisempia sairausoireita puhumattakaan tvokyvyn huonontumisesta tai tyokyvyttomyydesta. Keuhkosyijpaa ei hanen tapauksistaan loytynvt. Lisaksi han on julkaissut vhdessa Bohligin ym. kanssa ansiokkaan kasikirjan aiheesta. V. Raunio on jatkanut rontgenologisia tutkimuksia ja ilmoittanut liiytaneensa jo n. 1300 keuhkoptissikalkkiutumatapausta louhoksen ym parilla olevista pitajista. L. Meurman on lahem min tutkinut keuhkokalkkiutumien esiintymista ja rakennetta suomalaisessa rutiininomaisessa ruumiinavausaineistossa. joka koottiin kolmesta eri puolilla maata sijaitsevasta keskussairaalapiirista (Kuopio. Turku. Oulu). Hanen aineistonsa kasitti 433 vli 15-vuotiaan obduktiotapausta. Asbestinkappaleiden esiintymista tutkittiin histologisesti 264 kalkkiutumatapauksessa. joissa nita 16>tyi 57.3 (7:lta. Kaupunkilaisilla niita tavattiin useammin kuin maaseudulla asuvilla. Asbestilouhospitajien asukkaissa oli merkittavasti runsaammin asbestikappaleita kuin saman piirin toisen tyypillisen maanviljelyspitajan vaestossa. Tama havainto kay hyvin yhteen muuallakin maailmassa tehtyjen kanssa sikali, etta asbestineulasia ja -kappaleita lovtyy muidenkin kuin niiden seutujen vaestosta. joissa on asbestiteollisuutta. Mika osuus asbestineulasilla on keuhkopussikalkkeutumien syntyyn yleensa, on viela lopullisesti selvittamatta. Jos kalkkiutumia loj'tyy joka kolmannessa yli 15-vuotiaassa suomalaisessa eri puolilla maata -- kuten Meurman on osoittanut -- tuskin asbesti voi olla niiden kaikkien syyna. Eri puolilla maailmaa on kiinnitetty huomiota myos siihen, etta mesotelioomalla ja keuhkoputkisyovalla saattaa olla yhteytta asbestille altistumiseen,'vaikka tata ei olek'aan viela sitovasti todistettu (Smither 1962, Thomsen 1963). Yleismaailmallinen mielenkiinto asbes tin aiheuttamia sairauksia kohtaan on tuntuvasti kasvanut viime vuosina. Siita on esimerkkina New Yorkissa lokakuussa 1964 pidetty konferenssi, jossa kasiteltiin asbestin biologisia vaikutuksia, seka Kansainvalisen Syopajarjeston symposiumi asbestin ja syovan suhteesta. Marraskuussa 1965 Kanadan asbestiteollisuusyhdistys oli kutsunut kolmekymmenta alan asiantuntijaa eri puolilta maailmaa keskustelemaan asbestoosista ja toimenpiteista sen ehkaisemiseksi seka samalla suunnittelemaan alan kysymyksia hoitavaa tyoterveyslaitosta Montrealiin. Kysymyksen eri puolia selvittamaan on asetettu myos kansainvaliset yhteistyoryhmat. Omat havaintomme Prof. W. Kerppolan johtamalla I sisatautien klinikan ammattitautiosastolla aloitettiin jo 1940-luvun lopussa asbestoosia koskevat tutkimukset, jotka jatkuvat nykyisinkin ensi sijassa alalia tyoskentelevien tyontekijoiden terveystarkastuksina. Sen lisaksi on viime vuosina tutkittu suurin osa (252) maan n. 300--400 eristajasta, jotka ovat joutuneet tyossaan asbestin kanssa tekemisiin (Ahlman). Tyoterveyslaitoksen teknis-hygieeninen osasto on suorittanut lisaksi lukuisia polynmittauksia tyopaikoilla ja ilmansaastumista tutkiva yksikko asbasHtunaari- ASARCO ELP 0002993 66 L. Noro ja K. Ahlman tyksia louhosten ja tehtaan ymparistossa. Seuraavassa esitetaan lyhyesti naista tutkimuksista kootut alustavat tulokset. Asbestipoly tyopaikoilla Tutkimukset on tehty kiinteassa yhteistyossa asbestiteollisuuden insinoorien kanssa, jotka ovat antaneet arvokasta asiantuntija-apua. Tyopaikoilla suoritetut polytutkimukset ovat osoittaneet, etta pitoisuudet eraissa tyopisteissa ylittavat viela kansainvalisesti sallitut enimmaismaarat, joten tyontekijain terveys on siis ainakin teoriassa vaarassa. 57 tyopisteessa mitatut polyhiukkasmaarat vaihtelivat 25:sta 2400 hiukkaseen crnkssa. Jos enimmaispitoisuuden rajana pidetaan 175 hiukk./cnv', oli 12 tyopisteessa sallittua korkeampi maara. Tallainen tiettynahetkena tehty ymparistohygieeninen tutkimus ei tietenkaan anna oikeata kuvaa altistuneisuudesta kokonaisuudessaan, silla olot ovat voineet olla 10--20 vuotta sitten aivan toisenlaiset. Sen verran voitaneen kuitenkin sanoa, etta niiden avulla saadaan kuva nykytilanteesta ja torjuntatoimenpiteisiin voidaan ryhtya niissa tyopisteissa, joissa polynormit jatkuvasti ylitetaan. Tassa suhteessa ovat asbestiteollisuutenune insinoorit toimineet kiitosta ansaitsevasti. Ilmatutkimukset ovat kohdistuneet myos ulkoilmaan louhosten ja tehtaiden ulkopuolella. Kun naiden tutkimusten tulokset eivat liity tahan julkaisuun, ei niihin puututa (Laamanen, Noro ja Raunio 1964). Rontgentutkimukset Kymmenen viime vuoden aikana on asbestiteollisuudessa tyoskentelevat kuvattu saannollisesti. On kaytetty 70 X 70 mm:n ja kontrollina myos 35 X35 cm:n kuvakokoa. Ensiksimainittuja kuvauksia on suoritettu yhteensa 3246 ja jalkimmaisia 625 eli yhteensa 3971. Taman lisaksi on kuvattu 252 eristajaa Helsingissa, Tampereella ja Turussa. Nain ollen kuvauksia on suoritettu n. 4000. Varsinaisessa asbestiteollisuudessa on tahan mennessa todettu 147 polykeuhkotapausta; naista on ollut myllareita 13, kaivosmiehia 26 ja muilla osastoilla, etupaassa jalostustehtailla, tyoskentelevia 105. (Kolmen tutkitun ammatista ei ole tietoa.) Altistusaika sairauden toteamishetkella esitetaan taulukossa 1. Taulukko 1. Altistusaika asbcstille eri ammattiryhraissa. Altistusaika Kaivos- Myllarit Muut Yhteensa vuosina michet Alle 2 2-- 5 6--10 11--15 16--20 21--25 25--30 31--35 36-- Ei tietoa Yhteensa . 1 4 4 4 1 1 `-- -- 11 26 5 11 3 25 1 15 --6 12 --3 --1 ---- 3 42 13 105 17 32 20 10 4 4 1 -- 56 144 Taulukosta voidaan havaita, ettei alle kahden vuoden altistus ole aiheuttanut polykeuhkosairautta. 2--15 vuodessa on syntynyt suurin osa eli 88 niista sairaustapauksista, joissa altistusaika on ollut tiedossa. Taudin vakavuusasteeseen ei tassa yhteydessa ole mahdollista puuttua. Eristajat Tyonantajain Keskusliiton jasenyritysten palveluksessa oli vuonna 1964 316 eristajaa. Naista on rontgenologisesti ASARCO ELP 0002994. S,Asbestoosi ammattitautinn tutkittu 252 tyossa olevaa (80 <?c). Kahdella todettiin selva ja kuudella epavarma pneumokonioosi. Nain ollen n. 3 U ('r:lla nykyisin tyossa olevista eristajista on fihroottisia, todennakoisesti polykeuhkosairauteen liittyvia kehkomuutoksia. Mielenkiintoista on tarkastella myos kikin kohtalaiMrn turkra lyvlrn'i') ma: tautia on tmlrttu tahan -00 tajiauitn. Kun talfj hrtkclla atan tyntvkljoita on n. 1000. <m todpltiijrn tupauston tnaara knhtal.u.\cn suuri. vaikk.t tapauksot ovatkm l.ihcs 30 vuotlvn agall.i. Eraiit anmiatit. vsun. myll.irm tvn. nayt- altistusajan pituutta niilla eristajilUi. joilla Uivat olloen aikanaan melko vaarallisia. ei ole havaittu keuhkomuutoksia. 204 silla niissa tauti on vomul kchittya muu- kuvatusta, jotka kuuluvat tahan ryhmiiiin. tmnassa vuudessa. Eristystoissii tauti on 88 tyoskennellyt ammatissaan yli 10 kehittyy huomattavasti hitaammin. jos se vuotta ja 18 yli 20 vuotta seka 8 enemman yleensa on tullakseen, silla vain viidessii kuin 35 vuotta. Tama osoittaa. etta pitka- tapauksessa se oli kehittynyt alle kym- aikainenkaan altistus ei yksin saa tautia menen vuoden tyoajan kuluessa. Keski puhkeamaan. Taman lisaksi havaittiin 49:11a tutkituista (19 <~r) muita kuin polykeuhkosairauksiin viittaavia muutoksia: tuberkuloottisia muutoksia, keuhkojen laajennusta seka sydanmuutoksia. Naiden Ioydosten esiintymistiheys on jonkin verran suurempi kuin keskimaarainen esiin tymistiheys Tyoterveyslaitoksen n. 500 000 kuvaa kasittavassa tyontekijaaineistossa, maarainen altistusaika oli eristajilla ollut 23 vuotta ja keski-ika taudin toteamisen yhteydessa 51 vuotta. Useimmissa tapauk sissa todettu sairaus on ollut etenkin eris tajilla lievaasteista, mutta asbestiteollisuudessa on havaittu eraita vaikeitakin tapauksia. Huolimatta siita, etta tyohygienia on jatkuvasti parantunut, on eraissa tyopaikoissa viela niin paljon polya, etta ter- jossa vastaava luku on 13.4 rc. Mika osuus polyllealtistumisella on tahan ilmioon. on mahdotonta sanoa. Etupaassa vakuutuslaitosten aineistosta on koko maasta-keratty tahan mennessa veydellinen vaara on olemassa. Sen takia on edelleen syyta kaikin keinoin edistaa teknista polyntorjuntaa ja huolehtia tyontekijoiden saannollisesta terveystarkkailusta. 46 korvattua pneumokonioosi-asbestoosi- Tiivistelma tapausta. Suurin osa naista oli eris- tajia (30); kattohuovan tekijbita oli kolme Asbestipolyn aiheuttama keuhkosairaus ja muihin laheisiin ammattiryhmiin kuu- asbestoosi on kaikkialla maailmassa, myos luvia kolmetoista. Naissa tapauksissa altis- Suomessa, lisaantyvan mielenkiinnon koh- tusaika vaihtelee alle 2:sta vuodesta yli teena. Kirjoittajat selostavat aiheesta Suo 36 vuoteen. ja se jakaantuu melko tasai- messa suoritettuja tutkimuksia seka omia sesti eri viisivuotiskausille. havaintojaan taman ammattitaudin esiin- Toistaiseksi ei vastaavia tutkimuksia tymisesta. Tyohygieeniset mittaukset ovat ole tehty varsinaisessa rakennusteollisuu- osoittaneet, etta polya esiintyy useissa dessa, eika auto-alalla. sahkbkoje-, lai- tyopaikoissa enimmaispitoisuuden ylitta- vanrakennus- ym. aloilla, joissa asbestia via maaria. Kymmenen viime vuoden kaytetaan. aikana on asbesti- ja eristystybntekijoista Tulosten tarkastelu otettu n. 400 rbntgenkuvaa. Vajaan 30 vuoden aikana on diagnosoitu yhteensa Tutkimustemme tulokset osoittavat, 195 asbestoositapausta. Nopeimmin tauti etta asbestoosi ammattitautina on meil- on syntynyt asbestiteollisuuden eraissa ASARCO ELP 0002995 I toissa, esim. myllareilla. Eristajilla sen syntyyn on tarvittu keskimaarin 23 vuotta. Huolimatta pitkasta, yli 35 vuotta kestaneesta alttiina olosta, ei tautia ole voitu rontgenologisesti todeta kahdeksassa tutkituista eristajista. Taudin torjumiseksi ovat tehostetut tekniset ja laakinnalliset toimenpiteet edelleen tarpeen. i I Kiijallisuutta Ahlman. K.: Julkaisematon havalnto. Aurola, E. ja Vesasalo, A.: Suomen asbestlesUntymlsta ja niiden teknillisesta kiytosta. Geologinen tut* kimuslaitos. Geotekn. julk. 1954: No 54. Biological effects of asbestos New York Academy of Sciences. New York 1964. Bohlig. H.: Staublungenerkrankungen und ihre Oiffe* rentlaldiagnose. Georg Thieme Verlag, Stuttgart. 1964. Congres International sur L'Asbestose. Caen. 1964. Reports et discussions. Chambre Syndicate de L'Amiante, Paris. Kiviluoto, R.: Pleural calcification as a roentgenolo gic sign of non-occupatlonal endemic anthophyllite-asbestosis. Acta Radiol. (Stockh.) I960: suppl 194. Laamanen. A., Noro. L. ja Raunlo, V.: Observations on atmospheric air pollution caused by asbestos. Annual report of the Institute of Occupational Healt. 1964. Meurman, L.: Suuillnen tiedonanto. Noro, I*.: On the histology of asbestosis. Acta path. microb. scand. 1946: 23: 53. Raunlo, V.: Suuillnen tiedonanto. Smither. W. J.: Mesotheliomas and asbestos dust. Brit. med. J. 1962: I: 494. Thomson. J. G.: Exposure to asbestos dust and diffuse pleural mesotheliomas. Brit. med. J. 1963: I: 123. Wegelius, C.: Changes in the lungs in 126 cases of asbestosis observed in Finland. Acta Radiol. (Stockh.) 1947 : 23: 139. Summary Noro. L. and Ahlman. K.: ASBESTOSIS AS OCCUPATIONAL DISEASE .IN FINLAND. The production of anthophyllite asbestos in Finland is at present 15.000 tons a year. Appr. 1000 workers are occupationally exposed to asbestos dust.. In addition to the technical dust prevention, medical control of workers has been intensified in the last 10 years and about 4,000 x-ray pictures have been taken in connection with periodical examinations. Until now 195 as bestos cases have been diagnosed during 30 years, 148 of them in the asbestos industry and 47 among insulators. In the asbestos industry the exposure time in 88 cases was 2 to 15 years and less than 11 years in 49 cases. Among insulators only 5 cases of 46 had had shorter exposure than 11 years. In the last-mentioned occupation 8 persons had worked more than 35 years without getting pneumoconiosis. Situation calls for more attention to technical and medical control in asbestos work. Tyoterveyslaitos. Helsinki (Jatetty toimitukselle 24. XL 1965) \ I i ASARCO ELP 0002996