Document 2RJbdqDqJVgxqdwR5gN7MorL6

ASBESTOOSI AMMATTITAUTINA SUOMESSA Etela-Afrikasta. Suomessa esiintyva asbesti on ns. antofyliittilaatua, jolle on tunnusomaista perin lyhyet kuidut. Asbestia kaytetaan suurta kuumuutta kestavana eristysaineena mm. tulenkestavissa kankaissa ja muissa materiaaleissa, rakennusalalla eristyksissa seka katto- ja seinalevyina, moottoriajoneuvojen kytkimissa ja jarruhihnoissa, sahkokojeissa ja -lammityslaitteissa, laivojen laipioissa tuleneristykseen, kattohuopateollisuudessa, putkien erityksissa jne. Eraiden arvioiden mukaan on koko maailmassa tyossaan alttiina asbestipolylle yksinomaan varsinaisessa asbestiteollisuudessa noin 50 000 tyontekijaa. Meilla Suomessa tyoskentelee asbestiteollisuudessa n. 750 henkiloa ja taman lisaksi eristystoissa n. 300 --400, joten altistuneiden maara on Suo messa vahintaan 1 000 henkiloa. Ensimmaiset suomalaiset tutkimukset asbestoosista ovat vuodelta 1945 (Noro) ja 1946 (Wegelius). Edellinen oli pato- HER 0001369 I Asbestoosi ammattitautina Suomessa logisanatominen ja jalkimmainen rontgenologinen tutkimus. Wegelius tutki rontgenologisesti 476 asbestityontekijaa, joista 126:11a havaittiin asbestoosiin viittaavia keuhkomuutoksia. Naista 34 tyoskenteli louhoksella ja 92 jalostustehtaassa. Viime vuosina on esitetty olettamuksia, etta eraat keuhkopussin kalkkiutumamuodot olisivat syy-yhteydessa asbestin kanssa. Naissa ei yleensa esiinny asbestoosille tunnusomaisia sidekudosinfiltraatioita itse keuhkokudoksessa. Yleisrontgen Oy:n suorittamissa tuberkuloositorjuntaan liittyvissa kuvauksissa oli jo 1950-luvulla havaittu epatavallisen runsaasti keuhko pussin kalkkiutumia asbestilouhoksen ymparilla asuvassa vaestossa. Kun Kiviluoto vuonna 1960 julkaisi vaitoskirjansa Pleural Calcification as a Roentgenologic Sign of Non-Occupational Ende mic Anthophyllite Asbestosis*. han ilmoitti loydetyn n. 800 keuhkopussikalkkiutumistapausta louhosten ymparilla asuvasta vaestosta. Han oli tutkinut lahemmin 126. jotka loytyivat Pohjois-Karjalan keskussairaalan 39 000 keuhkokuvasta. Hanen lopputoteamuksenaan oli. etta kysymyksessa oli hvvanlaatuinen tauti. joka ei aiheuttanut eritvisempia sairausoireita puhumattakaan tyokyvyn huonontumisesta tai tyokyvvttomyydesta. Keuhkosyopaa ei hanen tapauksistaan loytynyt. Lisaksi han on julkaissut yhdessa Bohligin ym. kanssa ansiokkaan kasikirjan aiheesta. V. Raunio on jatkanut rontgenologisia tutkimuksia ja ilmoittanut ldytaneensa jo n. 1300 keuhkopussikalkkiutumatapausta louhoksen ym parilla olevista pitajista. L. Meurman on lahem min tutkinut keuhkokalkkiutumien esiintymista ja rakennetta suomalaisessa rutiininomaisessa ruumiinavausaineistossa. joka koottiin kolmesta eri puolilla maata sijaitsevasta keskussairaalapiirista (Kuopio. Turku. Oulu). Hanen aineistonsa kasitti 433 yli 15-vuotiaan obduktiotapausta. Asbestinkappaleiden esiintymista tutkittiin histologisesti 264 kalkkiutumatapauksessa. joissa nita loytyi 57.3 (c:lta. Kaupunkilaisilla niita tavattiin useammin kuin maaseudulla asuvilla. Asbestilouhospitajien asukkaissa oli merkittavasti runsaammin asbestikappaleita kuin saman piirin toisen tyypillisen maanviljelyspitajan vaestossa. Tama havainto kav hyvin yhteen muuallakin maailmassa tehtyjen kanssa sikali, etta asbestineulasia ja -kappaleita loytyy muidenkin kuin niiden seutujen vaestosta. joissa on asbestiteollisuutta. Mika osuus asbestineulasilla on keuhkopussikalkkeutumien syntyyn yleensa, on viela lopullisesti selvittamatta. Jos kalkkiutumia loytyy joka kolmannessa yli 15-vuotiaassa suomalaisessa eri puolilla maata -- kuten Meurman on osoittanut -- tuskin asbesti voi olla niiden kaikkien syyna. Eri puolilla maailmaa on kiinnitetty huomiota myos siihen, etta mesotelioomalla ja keuhkoputkisyovalla saattaa olla yhteytta asbestille altistumiseen, vaikka tata ei olekaan viela sitovasti todistettu (Smither 1962, Thomsen 1963). Yleismaailmallinen mielenkiinto asbes tin aiheuttamia sairauksia kohtaan on tuntuvasti kasvanut viime vuosina. Siita on esimerkkina New Yorkissa lokakuussa 1964 pidetty konferenssi, jossa kasiteltiin asbestin biologisia vaikutuksia, seka Kansainvalisen Syopajarjeston symposiumi asbestin ja syovan suhteesta. Marraskuussa 1965 Kanadan asbestiteollisuusyhdistys oli kutsunut kolmekymmenta alan asiantuntijaa eri puolilta maailmaa keskustelemaan asbestoosista ja toimenpiteista sen ehkaisemiseksi seka samalla suunnittelemaan alan kysymyksia hoitavaa tyoterveyslaitosta Montrealiin. Kysymyksen eri puolia selvittamaan on asetettu myos kansainvaliset yhteistyoryhmat. Omat havaintomme Prof. W. Kerppolan johtamalla I sisatautien klinikan ammattitautiosastolla aloitettiin jo 1940-luvun lopussa asbestoosia koskevat tutkimukset, jotka jatkuvat nykyisinkin ensi sijassa alalia tyoskentelevien tyontekijoiden terveystarkastuksina. Sen lisaksi on viime vuosina tutkittu suurin osa (252) maan n. 300--400 eristajasta, jotka ovat joutuneet tyossaan asbestin kanssa tekemisiin (Ahlman). Tyoterveyslaitoksen teknis-hygieeninen osasto on suorittanut lisaksi lukuisia pdlynmittauksia tyopaikoilla ja ilmansaastumista tutkiva yksikko asbasteunaari- k HER 0001370 66 L. Noro ja K. Ahlman tyksia louhosten ja tehtaan ymp'aristossa. Seuraavassa esitetaan lyhyesti naista tutkimuksista kootut alustavat tulokset. Asbestipoly tyopaikoilla Tutkimukset on tehty kiinteassa yhteistyossa asbestiteollisuuden insinoorien kanssa, jotka ovat antaneet arvokasta asiantuntija-apua. Tyopaikoilla suoritetut polytutkimukset ovat osoittaneet, etta pitoisuudet eraissa tyopistelssa ylittavat viela kansainvalisesti sallitut enimmaismaarat, joten tyontekijain terveys on siis ainakin teoriassa vaarassa. 57 tyopisteessa mitatut polyhiukkasmaarat vaihtelivat 25:sta 2400 hiukkaseen cnvkssa. Jos enimmaispitoisuuden rajana pidetaan 175 hiukk.. cm3, oli 12 tyopisteessa sallittua korkeampi maara. Tallainen tiettyna hetkena tehty ymparistohygieeninen tutkimus ei tietenkaan anna oikeata kuvaa altistuneisuudesta kokonaisuudessaan, silla olot ovat voineet olla 10--20 vuotta sitten aivan toisenlaiset. Sen verran voitaneen kuitenkin sanoa, etta niiden avulla saadaan kuva nykytilanteesta ja torjuntatoimenpiteisiin voidaan ryhtya niissa tyopisteissa, joissa polynormit jatkuvasti ylitetaan. Tassa suhteessa ovat asbestiteollisuutemme insinoorit toimineet kiitosta ansaitsevasti. Hmatutkimukset ovat kohdistuneet myos ulkoilmaan louhosten ja tehtaiden ulkopuolella. Kun naiden tutkimusten tulokset eivat liity tahan julkaisuun, ei niihin puututa (Laamanen, Noro ja Raunio 1964). Rontgentutkimukset Kymmenen viime vuoden aikana on asbestiteollisuudessa tyoskentelevat kuvattu saannollisesti. On kaytetty 70 X 70 mm:n ja kontrollina myos 35 X35 cm:n kuvakokoa. Ensiksimainittuja kuvauksia on suoritettu yhteensa 3246 ja jalkimmaisia 625 eli yhteensa 3971. Taman lisaksi on kuvattu 252 eristajaa Helsingissa, Tampereella ja Turussa. Nain ollen kuvauksia on suoritettu n. 4000. Varsinaisessa asbestiteollisuudessa on tahan mennessa todettu 147 polykeuhkotapausta; naista on ollut myllareita 13, kaivosmiehia 26 ja muilla osastoilla, etupaassa jalostustehtailla, tyoskentelevia 105. (Kolmen tutkitun ammatista ei ole tietoa.) Altistusaika sairauden toteamishetkella esitetaan taulukossa 1. Taulukko 1. Altistusaika asbcstille eri ammattiryhmissa. Altistusaika Kaivos- Myllarit Muut vuosina miehet Alle 2 2-- 5 6--10 11--15 16--20 21--25 26--30 31--35 36-- Ei tietoa Yhteensa . 1 4 4 4 1 1 -- -- 11 28 _ 5 11 3 25 1 15 --6 12 --3 --1 ---- 3 42 13 105 Yhteensa _ 17 32 20 10 4 4 1 -- 56 144 Taulukosta voidaan havaita, ettei alle kahden vuoden altistus ole aiheuttanut polykeuhkosairautta. 2--15 vuodessa on syntynyt suurin osa eli 88 niista sairaustapauksista, joissa altistusaika on ollut tiedossa. Taudin vakavuusasteeseen ei tassa yhteydessa ole mahdollista puuttua. Eristajat Tyonantajain Keskusliiton jasenyritysten palveluksessa oli vuonna 1964 316 eristajaa. Naista on rontgenologisesti HER 0001371 Asbestoosi ummattitautinn Suomeu* tutkittu 252 tyossa olevaa (80 fi). Kahdella todettiin selva ja kuudella epSvarma pneumokonioosi. Nain ollen n. 3 if, '^lla nykyisin tyossa olevista eristajista on fibroottisia, todennakoisesti polykeuhkosairauteen liittyvia kehkomuutoksia. Mielenkiintoista on tarkastella myiis altistusajan pituutta niilla eristajillii, joilla Iakin kuhtalatson tarkra tyvtrrvr> mu: tautta on tmlettu tahan it 200 tupausta. Kun tallj hrtkrlla alan tyiintokijoita i>n n. KHHJ. on tmlctlujrn tupaustvn maara kuhtuLiisrn suuri. v.ukk.i tajauksol ovatktn lubes 30 vtiiKlen ajalta Eriiat ammatit. ositn. myllarm tyo. nayt- tiiviit ollcon aikanaan molko vaarallisia. ei ole havaittu keuhkomuutoksia. 204 sillii niissii tauti on vomut kchittyd tuuu- kuvatusta, jotka kuuluvat tahan ryhmaiin. tainassa vuodessa. Eristystoissa tauti on 88 tyoskennellyt ammatissaan yli 10 kehittyy huomattavasti hitaammin. jus se vuotta ja 18 yli 20 vuotta seka 8 enemmiin yleensii on tullakseen. sillii vain viidessii kuin 35 vuotta. Tama osoittaa. etta pitka- tapauksessa se oli kehittynyt alle kym- aikainenkaan altistus ei yksin saa tautia menen vuoden tyoajan kuluessa. Keski puhkeamaan. Taman lisaksi havaittiin maarainen altistusaika oli eristajilla ollut 49:11a tutkituista (19 ^c) muita kuin poly- 23 vuotta ja keski-ika taudin toteamisen keuhkosairauksiin viittaavia muutoksia: yhteydessa 51 vuotta. Useimmissa tapauk tuberkuloottisia muutoksia, keuhkojen sissa todettu sairaus on ollut etenkin eris laajennusta seka sydanmuutoksia. Naiden loydosten esiintymistiheys on jonkin verran suurempi kuin keskimaarainen esiin tymistiheys Tyoterveyslaitoksen n. 500 000 kuvaa kasittavassa tyontekijaaineistossa, tajilla lievaasteista, mutta asbestiteollisuudessa on havaittu eraita vaikeitakin tapauksia. Huolimatta siita, etta tyohygienia on jatkuvasti parantunut, on eraissa tyopaikoissa viela niin paljon polya, etta ter- jossa vastaava luku on 13.4 rc. Mika osuus polyllealtistumisella on tahan ilmibon. on mahdotonta sanoa. Etupaassa vakuutuslaitosten aineistosta on koko maasta keratty tahan mennessa veydellinen vaara on olemassa. Sen takia on edelleen syyta kaikin keinoin edistaa teknista polyntorjuntaa ja huolehtia tyontekijoiden saannollisesta terveystarkkailusta. 46 korvattua pneumokonioosi-asbestoosi- Tiivistelma tapausta. Suurin osa naista oli eris- tajia (30); kattohuovan tekijoita oli kolme Asbestipolyn aiheuttama keuhkosairaus ja muihin laheisiin ammattiryhmiin kuu- asbestoosi on kaikkialla maailmassa, myos luvia kolmetoista. Naissa tapauksissa altis- Suomessa, lisaantyvan mielenkiinnon koh- tusaika vaihtelee alle 2:sta vuodesta yli teena. Kirjoittajat selostavat aiheesta Suo 36 vuoteen. ja se jakaantuu melko tasai- messa suoritettuja tutkimuksia seka omia sesti eri viisivuotiskausille. havaintojaan taman ammattitaudin esiin- Toistaiseksi ei vastaavia tutkimuksia tymisesta. Tyohygieeniset mittaukset ovat ole tehty varsinaisessa rakennusteollisuu- osoittaneet, etta polya esiintyy useissa dessa. eika auto-alalla. sahkokoje-, lai- tyopaikoissa enimmaispitoisuuden ylitta- vanrakennus- ym. aloilla, joissa asbestia via maaria. Kymmenen viime vuoden kaytetaan. aikana on asbesti- ja eristystyontekijbista Tulosten tarkastelu otettu n. 400 rontgenkuvaa. Vajaan 30 vuoden aikana on diagnosoitu yhteensa Tutkimustemme tulokset osoittavat, 195 asbestoositapausta. Nopeimmin tauti etta asbestoosi ammattitautina on meil- on syntynyt asbestiteollisuuden eraissa HER 0001372 *1 i 'm agj* 68 L. Noro ja K. Ahlman toissa, esim. myllareilla. Eristajilla sen syntyyn on tarvittu keskimaarin 23 vuotta. Huolimatta pitkasta, yli 35 vuotta kestaneesta alttiina olosta, ei tautia ole voitu rontgenologisesti todeta kahdeksassa tutkituista eristajista. Taudin torjumiseksi ovat tehostetut tekniset ja Iaakinnalliset toimenpiteet edelleen tarpeen. I I Kirjallisuutta Ahlman. K.: Julkaisematon havainto. Aurola. . ja Vesasalo. A.: Suomen asbestiesiintymista ja niiden teknillisesta kaytosta. Geologinen tutkimuslaitos. Ceotekn. julk. 1954: No 54. Biological effects of asbestos New York Academy of Sciences. New York 1964. Bohlig. H.: Staublungenerkrankungen und ihre Diffe rent!aldlagnose. Georg Thieme Verlag. Stuttgart. 1964. Congres International sur L'Asbestos*. Caen. 1964. Reports et discussions. Chambre Syndicate de L'Amiante. Paris. Klviluoto. R.: Pleural calcification as a roentgenolo gic sign of non-occupational endemic anthophylltle-asbestosis. Acta Radiol. (Stockh.) 1960: suppl 194. Laamanen, A., Noro. L. ja Raunio, V.: Observations on atmospheric air pollution caused by asbestos. Annual report of the Institute of Occupational Healt. 1964. Meuiman, L.; Suullinen tiedonanto. Noro, L.: On the histology of asbestosis. Acta path. microb. scand. 1946: 23: 53. Raunio, V.: Suullinen tiedonanto. Smither. W. J.: Mesotheliomas and asbestos dust. Brit. med. J. 1962: I: 494. Thomson, J. G.: Exposure to asbestos dust and diffuse pleural mesotheliomas. Brit. med. J. 1963: I: 123. Wegelius, C.: Changes in the lungs in 126 cases of asbestosis observed in Finland. Acta Radiol. (Stockh.) 1947 : 28: 139. Summary Noro. L. and Ahlman. K.: ASBESTOSIS AS OCCUPATIONAL DISEASE IN FINLAND. The production of anthophyllite asbestos in Finland is at present 15.000 tons a year. Appr. 1000 workers are occupationally exposed to asbestos dust. In addition to the technical dust prevention, medical control of workers has been intensified in the last 10 years and about 4,000 x-ray pictures have been taken in connection with periodical examinations. Until now 195 as bestos cases have been diagnosed during 30 years, 148 of them in the asbestos industry and 47 among insulators. In the asbestos industry the exposure time in 88 cases was 2 to 15 years and less than 11 years in 49 cases. Among insulators only 5 cases of 46 had had shorter exposure than 11 years. In the last-mentioned occupation 8 persons had worked more than 35 years without getting pneumoconiosis. Situation calls for more attention to technical and medical control in asbestos work. Tyoterveyslaitos, Helsinki (Jatetty toimitukselle 24. XL 1965) \ I I HER 0001373